BALMER

parsonrussellinterrieri uros

s.10.03.1999

k. 28.8.2015

Balmer oli Amyn puoliveli emän puolelta. 

Balmer oli koira, joka opetti minulle koirista eniten. Balmer oli minun korkeakouluni terrierimaailmassa. Päivääkään en vaihtaisi pois tämän Ärrierin kanssa. 

Balmer eli kanssamme hyvin pitkän, rikkaa ja antoisan elämän, ja nukkui pois isäntänsä sylissä, etutassut minun käsissäni,  kesän viimeisenä kauniina aurinkoisena päivänä elokuun 28. 2015 Ahvenanmaalla. Balmerin kunto heikkeni keväällä 2015, mutta sai vielä elää ja nauttia ihanasta kesästä rakkaan laumansa kanssa kesäpaikassamme Ahvenanmaalla, jota Balmer rakasti yli kaiken. Balmer sai viimeisen leposijansa kesäkotimme pihamaalta, suuren ja vahvan hongan juurelta, ison kiven kupeesta, josta näkyy omaan rantaan ja merelle. Suuri tukeva honka ja iso punagraniittinen kivi sopivat oikein hyvin, koska ne hyvin kuvastavat Balmerin luonnetta ja perusolemusta - vahva, kova, peräänantamaton, tuki ja turva ja 100%:n luotettava ihmisen paras ystävä. Balmerin arkku laskettiin hongan valtavan juuren viereen.

Balmerin poisnukkuminen jätti suuren aukon laumaamme emmekä tule koskaan unohtamaan Suurta Päällikköä Balmeria, jonka ansiosta laumamme laumakuri on niin hyvä ja tiukka. Balmer kasvatti Mimin, Maisan ja Mimin pojan Marlonin, jotka nyt jatkavat Balmerin viitoittama tietä.

Oli suuri ilo ja onni saada elää tämän kovaakin kovemman ja sisältä niin pehmeän ja rakastavan ukkelin kanssa kaikki nämä vuodet. 

"Tähtiin on kirjoitettu
niin monta tassunjälkeä,
niillä kaikilla on nimensä,
elämänpituinen tarinansa.
Ne ovat jättäneet lähtemättömän jäljen
niihin ihmisiin,
jotka ovat jääneet tänne kaipaamaan.

Nuku Rauhaisaa Unta Suuri Päällikkö Balmer. Sinua on Ikävä Benkku-pojan iskä". 💜

-Maaret Pirttimäki-

(Balmerin pojan Benkun emäntä)